Ajokauden päättäjäiset 1997
Ajokauden päättäjäiset olivat tällä kertaa mökillä Savonlinnan läheisyydessä 26.9-28.9. päiville sattuneena viikonloppuna. Osanotto kutistui viileän sään ja useiden yhteensattumien (toisten kerhojen päättäjäisiä ja ulkomaanmatkoja) takia muutamaan jäseneen.
Porukka lähti Lappeenrannasta Savonlinnaa kohti heti kun mökin avaintenhaltija saapui omalta lämmittelyosuudeltaan Helsingistä Lappeenrantaan. Lähtö viivästyi sen verran, että loppumatka mökille mentiin täydellisessä pimeydessä ja pieni jännityksen poikanen oli olemassa siitä että olimmeko saapuneet oikealle mökille. Onneksi eka yritys tuotti tuloksen ja pääsimme mökkiä lämmittämään. Matkalla oli saatu ennakkoaavistusta siitä minkälainen viikonloppu oli tulossa, oli nimittäin ollut varsin viileätä.
Perjantai-ilta menikin siinä, että yritimme saada itseämme lämpimäksi kukin omalla tavallaan. Toiset uunin läheisyydessä viltin alla loikoillen ja toiset vettä vahvempaa naukkaillen. Siinä sitä tulikin kivasti kuulumiset ja uudet jutut höpöteltyä illan mittaan ja kaikki painuivat varsin aikaisin nukkumaan raskaan ajopäivän jälkeen.
Lauantaina nukuttiin pitkään ja kerättiin voimia iltaa varten, tiedossahan oli hyvää ruokaa, juotavaa ja saunomista. Tuntui varsin oudolta kävellä mökin pihalla ja katsella minkälaiseen korpeen sitä olikaan tultu, illallahan oli ollut niin pimeää, että mitään ei näkynyt ympäristöstä. Kun kaikki olivat suurinpiirtein toipuneet edellisestä illasta, niin kävimme pienellä ajoreissulla Savonlinnan keskustassa. Osa kävi syömässä ja kävimme myös ostamassa tarvikkeita illan juhla-ateriaan. Ketään ei erikoisemmin kiinnostanut ajaa pyörillä pidempää lenkkiä, koska sää oli pilvinen ja ajoittain tuli tihkusadetta.
Juhla-ateriaksi tehtiin rosvopaistia suurinpiirtein eräästä lehdestä löydettyä ohjetta mukaillen. Rosvopaisti on muuten harvinaisen huono tapa energian hyötykäytön kannalta tehdä ruokaa. Lyhyesti kuvailtuna rosvopaisti tehdään siten, että maahan kaivetaan kuoppa, siinä poltetaan pari tuntia puita, laitetaan kuoppaan paperiin käärittyä lihaa, peitetään käärö hiilloksella ja annetaan paistin muhia pari tuntia montussa. Lihalle lisukkeeksi laitoimme hiilloksessa haudutettuja perunoita ja sipuleita. Tässä sitä menikin iltapäivä kivasti ruokaa tehdessä ja seurustellessa.
Koska ruoan tekeminen oli hidasta, niin lämmitimme saunan ruoan valmistumista odotellessa ja peseydyimme suomalaisittain lempeitä löylyjä ottaen. Kun kaikki olivat saunoneet niin ruoka olikin valmista ja mässäjäiset alkoivat. Ateria oli onnistunut hienosti, varsinkin kun ottaa huomioon että tämä oli ensimmäinen kerta jokaiselle rosvopaistia tehdessä. illalla ei muuta ohjelmaa enää tarvittukaan, kun jokainen oli käynyt saunassa ja syönyt itsensä kylläiseksi ruokasnapsien kera niin lähes kaikki painuivat pehkuihin.
Sunnuntaina ei ollut enää muuta jäljellä kuin mökin siivous ja paluumatka Lappeenrantaan. Paluumatka oli viikonlopun kurjin osuus (ainakin minun mielestäni) koska tie oli koko ajan sen verran märkä, että vesi roiskui jaloille. Meikäläisen ajovarusteilla lopputulos on jalkojen kastuminen ja varsin epämiellyttävä olo. Sunnuntain ajo kruunasi koko viikonlopun teeman joka oli kylmyys. Siitä huolimatta reissu oli varsin mukava ja varsinkin erikoisen juhla-aterian tekeminen oli unohtumaton kokemus. Tulipahan ajokausi päätettyä mukavassa seurassa ja tässä kiitänkin mökillä mukana olleita vapaa-aikanne uhraamisesta.
Mika Laakkonen
WMCC:n Presidentti
(pakko käyttää näin komeata titteliä)
